Polven alueen kivut ovat yksi yleisimpiä tuki- ja liikuntaelin vaivoja, jotka häiritsevät ihmisten arkea ja harrastuksia. On arvioitu, että väestötasolla yksi viidestä aikuisesta on kokenut polvikipua viimeisen vuoden aikana ja nuorilla arvio on yksi neljästätoista minä aikana tahansa. On myös huomattu, että naisilla on kaksi kertaa korkeampi todennäköisyys kokea polvikipua, kuin miehillä. Moni polvikipua tutkinut ryhmä onkin maininnut, että tämän eroavaisuuden selvittäminen vaati lisää pohtimista. Esimerkiksi naisten jalkapallon puolella tästä on puhuttu viimevuosina hyvinkin paljon. Siellä on huomattu, että naisilla on hieman yli kaksi kertaa korkeampi riski saada eturistiside vamma miehiin verrattuna.
Polven alueen ongelmat voidaan jakaa useampaan osaan, esimerkiksi: rasitusvammat, nivelsiteiden repeämät ja luiden murtumat. Rasitusvammat syntyvät monesti liiallisen kuormituksen seurauksena. Kuormitukseen vaikuttaa useampi tekijä, kuten liikunnan määrä (montako kertaa viikossa treenataan kyseistä lajia tai liikettä), kuorman määrä (esim. painojen käyttö salilla), kuormituksen intensiivisyys (esim. kuinka lyhyellä aikavälillä treenataan samaa liikettä uudestaan), tekniikka ja kuinka hyvin edellisestä harjoituksesta on palauduttu (uni, ravinto ja stressi).
Nivelsiteiden repeämiin voi liittyä kontakti (esim. joukkuelajeissa törmätään toiseen pelaajaan). Myös niin sanottuja ei-kontakti vammoja syntyy (esim. polveen tulee kiertoliike äkillisen suunnanmuutoksen seurauksena). Murtumat voivat syntyä muun muassa rasituksesta tai onnettomuuden seurauksena.
Oli kyseessä sitten rasitusvamman tai leikkauksen jälkeinen kuntoutus, polven kuntoutuksen ensivaiheet näyttävät samalta. Ensin käydään läpi aikaisempi vammahistoria sekä poissuljetaan vakavammat vaivat, jos tätä ei ole jo esimerkiksi lääkärin toimesta tehty. Tämän lisäksi keskustellaan kuormituksen hallinnasta ja pyritään löytämään juuri siihen hetkeen sopivat liikkeet tai liike, joilla pystyttäisiin vähintäänkin ylläpitämään polven sen hetkistä liikelaajuutta sekä lihasten voimatasoja.
Tältä pohjalta lähdetään rakentamaan nousujohteista harjoittelua ja sitä muokataan ajan kuluessa haastavammaksi, jotta kuntoutuksessa päästään vammaa tai leikkausta edeltäneelle tasolle ja jopa sen yli. Etenkin leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen alussa polvelle on saatettu asettaa rajoitteita (esimerkiksi liikelaajuus tai painovaraus) leikkaavan lääkärin toimesta. Tämä vaikuttaa siihen, millaisilla liikkeillä polvea pystytään kuntouttamaan kuntoutusjakson edetessä. Polven alueen ongelmia tutkiessa on tärkeää muistaa katsoa myös nilkan ja lonkan toimintaa, sillä välillä polvikipu saattaa olla oire toisen nivelalueen ongelmasta. Tärkeintä on tehdä kuntoutuksen aikana niin paljon kuin mahdollista ja kun kuntoutuksessa huomioidaan kunkin kuntoutujan voimavarat, rajoitteet ja tavoitteet, ovat kuntoutuksen mahdollisuudet erinomaiset. #polvenfysioterapia #kuntoutus @samulifys
Montalvo AM, Schneider DK, Silva PL, et al
‘What’s my risk of sustaining an ACL injury while playing football (soccer)?’ A systematic review with meta-analysis
British Journal of Sports Medicine 2019;53:1333-1340.
Smith BE, Selfe J, Thacker D, Hendrick P, Bateman M, Moffatt F, Rathleff MS, Smith TO, Logan P. Incidence and prevalence of patellofemoral pain: A systematic review and meta-analysis. PLoS One. 2018 Jan 11;13(1):e0190892. doi: 10.1371/journal.pone.0190892. PMID: 29324820; PMCID: PMC5764329.